Matka alkoi London Bridgeltä jonne oli saapunut ihan kiitettävän kokoinen joukko ihmisiä seuraamaan mitä ihmettä tapahtuu. Ensin emme nähneet mitään, mutta sitten alkoi jotain oranssia ja vihreää kurkistella pensaasta. Vieressäni seisova brittimies tuijotti pensaasta pilkottavaa takamusta ja tokaisi "I don't get it!" ja minä mietin, että eihän sitä välttämättä tarvitsekaan ymmärtää. Tapahtuman pohjimmainen ajatus oli saada parkkiintuneet Lontoolaiset katsomaan kotikulmiaan uusin silmin.
Seurasimme ihmismassaa ja pian alkoi tapahtua. Ideana siis se, että kuljemme ryhmän kanssa ympäri Lontoota ja bongailemme näitä värikkäitä tyyppejä jotka roikkuvat välillä ties missä. Koko touhussa oli jännittävän aarrejahdin meininkiä, varsinkin kun suurimman osan aikaa ei itsellä ollut harmainta aavistusta siitä missä mentiin.
Koko kiertue kesti tunnin alkaen London Bridgeltä ja päättyen Tower Bridgen maisemiin ja täytyy sanoa, että meikäläinen oli kyllä ihan extaasissa oli vaan niin kertakaikkisen Lontoolainen fiilis! Enkä ollut ainoa innostusta oli ilmassa havaittavissa. :D Tällaisia terveisiä kaikille täältä Lontoon vilinästä, olenkohan ihan hupsu kun kaikesta jännästä huolimatta kaipaan sinne kouluun. :D Iloista syksyä ja opiskeluiloa kaikille!
Marjo
Ps. Jos haluat lukea enemmän Lontoon seikkailuistani niin käväise täällä ja jos kiinnostaa käydä Dance Umbrellan blogissa tässä on linkki sinne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti